Hyvä maalintekijä on itsevarma ja monipuolinen

8935204

Räjähtävällä lähtönopeudella linjan taakse. Teemu Leskisen tavaramerkkimaali syntyy läpiajosta tai puolittaisesta läpiajosta.

– Mielestäni kyse on enemmän luonteesta, vaikka harjoittelu on tärkeää. Se on paljon pään sisäistä, miten pystyy ratkomaan nopeasti eteen tulevat tilanteet, PK:n hyökkääjä Teemu Leskinen painottaa.

Leskisen mukaan hyvä maalintekijä on itsevarma. Pelaaja, joka pystyy viimeistelemään tarkasti molemmilla jaloilla sekä päällä.

Leskisen tyypillinen maali syntyy läpiajon tai puolittaisen läpiajon päätteeksi. Leskinen on ehkä Kolmosen nopein kärkipelaaja 10–15 metrillä, jotka ovat hyökkääjän kannalta ne ratkaisevat metrit.

 Leskinen tekee puolustuslinjaa repiviä pystyjuoksuja joko suoraan maalille tai laitaan. Tuolla räjähtävällä lähtönopeudella hän saa yleensä ratkaisevan etumatkan puolustajaan nähden.

Viimeistelystä puhuttaessa hän nostaa joukkueen parhaaksi Tuomas Halosen. Tilastot tukevat tätä, sillä Halonen on tehnyt PK:n aktiivipelaajista eniten sarjamaaleja, 46.

– Halonen on erittäin hyvä suojaamaan palloa. Hän pystyy ottamaan vauhdissa pieniä kosketuksia, jolla hän hämää vastustajaa. Sitten on se pehmeä sisäsyrjä, jolla lähtee tarkkoja sijoituksia.

Leskinen kertoo, että on yllyttänyt pelikaveriaan laukomaan täysillä, mutta Halonen vain toteaa, että maalin tehdäkseen tulee sijoittaa.

– Ei minulla ole mitään muulinpotkua. Tyypillinen maalini syntyy, kun leikkaan keskustaan ja haen jalan vapaaksi. Veto menee yleensä joko pakin jalan vierestä tai kautta maaliin, Halonen sanoo.

Halonen pitää rauhallisuutta tärkeimpänä maalintekijälle.

– Sitten tulevat tekniset asiat kuten potkutekniikka ja tukijalan asento. Jos ehdin, katson missä maalivahti ja puolustajat ovat. Tärkeämpää on keskittyä huolella siihen, että saan hyvän osuman palloon.

Halonen haluaa kehittyä maalinteon osalta rauhallisuudessa, kun taas Leskinen tavoittelee lisää röyhkeyttä.

Molemmat korostavat, että röyhkeyttä ja varmuutta voi saada lisää treenien kautta, tekemällä harjoitteet keskittyneesti ja täysillä. Hyvä valmistautuminen tuottaa tulosta sitten peleissä.

Halonen pitää Leskistä ja Samu Vidgreniä joukkueen parhaina viimeistelijöinä.

– En ole mielestäni luontainen maalintekijä. Esimerkiksi Leskinen on puhtaampi maalintekijätyyppi, hänestä aistii sen vahvan halun tehdä maaleja.

Suomen A-maajoukkueen toiseksi paras maalintekijä, Mikael Forssell, on puhunut Forssellin syndroomasta. Siitä, että hän on pettynyt, jos ei ole tehnyt maalia, vaikka joukkue voittaisikin. Leskisellä on samaa tunnetta.

– Totta kai olen joukkueen puolesta iloinen, mutta en tyytyväinen itseeni. Esimerkiksi viime pelissä yksi maali ei tyydyttänyt vaan haluan tehdä useamman per peli. Vaikea sanoa, mistä se halu tulee.

Halosen ajattelussa on korostunut aina joukkuekeskeisyys. ”Tume” on 29 maalin päässä siitä, että hänestä tulisi PK:n kaikkien aikojen paras maalintekijä sarjapeleissä.

– En usko, että saavuttaisin sen. Ei se ole mikään pakko. Minulle joukkueen menestys on tärkeintä, ei henkilökohtaiset merkkipaalut. Jos ne merkitsisivät enemmän, olisin varmaan ruvennut hiihtäjäksi, Halonen heittää.

 

”Uskon, että ennätykseni rikotaan”

Hyökkääjä Pekka Korhonen on Pallo-Kerhon kaikkien aikojen paras maalintekijä sarjapeleissä.

Korhonen pelasi PK:ssa kaudet 1983–1989 ja teki yhteensä 75 maalia.

– Eniten maaleja syntyi varmaan erikoistilanteista ja maalin edustalta. Hyökkäsimme aika suoraviivaisesti, Korhonen arvioi.

 Leijonan osa maaleista syntyi Kakkosessa. Suurin menestys henkilökohtaisesti oli kausi 1988, jolloin Korhonen voitti kakkosdivisioonan maalipörssin 24 osumalla. Korhonen ja Marko Huttunen muodostivat tuolloin PK:n kaikkien aikojen tehokkaimman kärkiparin, joka oli keskeisessä roolissa, kun joukkue nousi Ykköseen.

Sarjamaalien ennätysmies uskoo, että hänet syrjäytetään piikkipaikalta.

– Uskon, että tuo maalimäärä rikotaan. Nykypelaajista esimerkiksi Tuomas Halonen on vielä niin nuori, että hänellä on hyvin aikaa. Jos hän vain pysyy terveenä ja pelaa vielä useamman kauden PK:ssa. Tehkää vaan paljon maaleja, tervetuloa tänne kerhoon, Korhonen kannustaa.

Hän seuraa aktiivisesti PK:n otteita ja myös kansainvälistä futista.

– Maalit syntyvät nykyään pitemmän rakentelun, useampien syöttöjen kautta. Hyökkääjältä vaaditaan enemmän monipuolisuutta. Kärkipelaaja osallistuu enemmän rakenteluvaiheeseen, mutta on kuitenkin boksissa päättämässä tilanteita.

PK:n kaikkien aikojen maalitilasto on hyökkääjien ja keskikenttäpelaajien juhlaa. Toppari Juho Ruotsalainen on kuitenkin 35 maalillaan listalla yllättävän korkealla. Tilastoa on ylläpidetty vuodesta 1973 lähtien.

 

Eniten maaleja PK-37:lle sarjapeleissä 1973–

Pekka Korhonen 75

Risto Hämäläinen 74

Marko Huttunen 61

Jorma Laakso 47

Tuomas Halonen 46

Jarmo Kononen 37

Juho Ruotsalainen 35

Teemu Leskinen 33

Tilanne 14.7.2016

 

Teksti ja kuvat on julkaistu Iisalmen Sanomissa 15.7.2016.

Posted on heinäkuu 16, 2016, in Kolmonen, PK-37 and tagged , . Bookmark the permalink. Jätä kommentti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: